Tärkeä osa vastuullisuustavoitteitamme on hiilijalanjäljen pienentäminen, ja olemme onnistuneet siinä muun muassa hyödyntämällä kotimaisia ruoantuotannon sivuvirtoja. Rehujemme siipikarjaperäisten raaka-aineiden päätoimittaja on jo vuosia ollut suomalaisen kiertotalouden edelläkävijä Honkajoki Oy.

Honkajoki Oy:n Tiina Sirkjärvi (vas.) emännöi fennoaqualaisten eli Kai Kanervalan, Antti Hännisen, Marika Siivolan ja Susanna Airaksisen auditointikäyntiä uudessa siipikarjatehtaassa huhtikuussa 2026.

Honkajoki Oy renderöi eli käsittelee, kierrättää ja jalostaa eläinperäisiä sivutuotteita. Yhtiön tuotteita hyödynnetään eläinravitsemuksessa, lannoitteissa, energiantuotannossa ja biopolttoaineissa.

– Olemme osa elintarvikeketjua. Meillä käsitellään kaikki se, mikä eläinperäisistä tuotteista ei mene ihmisten ruoaksi. Keräämme raaka-aineet teurastamoilta ja prosessoimme niitä eri teollisuudenaloille käytettäväksi muun muassa rehuihin, lemmikkien ruokiin ja biopolttoaineisiin, kertoo Honkajoen vastuullisuusjohtaja Reetta Nevala.

Fennoaquan edeltäjä Raisioaqua aloitti edelläkävijänä yhteistyön Honkajoen kanssa pian sen jälkeen, kun siipikarjalinjan tuotanto alkoi vuonna 2017. Tällä hetkellä Honkajoelta tulee Fennoaqualle siipikarjajauhoa, höyhenjauhoa ja verijauhoa.

Vastuullisia, tasalaatuisia, kotimaisia raaka-aineita

Vuonna 1967 perustettu Honkajoki on alusta asti perustanut toimintansa maalaisjärkeen: niin kauan kuin lihaa syödään, kannattaa koko eläin hyödyntää. Toiminta alkoi aikoinaan rasvan keittämisestä, ja jatkuu nyt teollisessa mittakaavassa ja nykyaikaisten teknologioiden avulla. Maalaisjärki näkyy edelleen muun muassa Honkajoen missiossa eli vastuullisen tulevaisuuden kehittämisessä. Yksi yhtiön arvoista on ympäristöystävällisyys, ja vastuullisuusraportointia on tehty jo vuodesta 2017, aikaisemmin kuin moni muu yritys.

Honkajoen omistavat Atria ja HK Foods, joiden teurastamojen sivuvirtoja Honkajoen tehtaissa käsitellään.

– Omistajiemme ansiosta meillä on aina tasalaatuisia raaka-aineita saatavilla. Emme joudu kilpailemaan raaka-aineista, jolloin niiden laatuvaihtelu jää maltilliseksi. Tästä on meille kansainvälisestikin katsottuna suuri etu, sanoo myyntijohtaja Tiina Sirkjärvi.

Honkajoen tuotantolaitokset sijaitsevat yhtiön syntysijoilla Honkajoella ja Kaustisilla, ja toimistoja on lisäksi Tampereella ja Turussa. Suurin osa tuotannosta myydään Suomeen, kolmannes EU:hun ja Norjaan ja loppu menee vientiin esimerkiksi Aasiaan.

Eläinrehuihin vain alimman riskiluokan raaka-aineita

Eläinperäiset sivutuotteet jaetaan EU:ssa eri riskiluokkiin sivutuotelainsäädännön mukaisesti. Rehupuolelle toimitetaan vain parasta eli alimman riskiluokan sivutuotteita.

– Raaka-aineet tulevat meille teurastamolta viimeistään 24 tunnin kuluessa, normaalisti jo huomattavasti nopeammin. Kyseessä ovat eläinlääkärin tarkastamat, ei-kaupallisesti kelvolliset eläinten osat, joista prosessoimme muun muassa siipikarja-, höyhen- ja verijauhoa sekä rasvaa. Yritämme saada tuotteitamme mahdollisimman paljon hyödynnettäväksi eläinrehuissa, jotta tuotteiden ravintoarvo olisi hyödynnettävissä parhaiten EU:n elintarvikkeiden käytön ja hävikin hierarkian mukaisesti. Hierarkiassa mainitaan, että sivuvirrat tulisi hyödyntää eläinten ruokinnassa ennen muuta mahdollista teollista käyttöä, Sirkjärvi korostaa.

Ruokatrendit heijastuvat myös raaka-aineiden saatavuuteen

Honkajoen siipikarjatuotteiden määrä on viime vuosina kasvanut merkittävästi, mikä on seurausta broilerin suosion kasvusta kuluttajien lautasilla. Myös turkisteollisuuden supistuminen näkyy: teurastamoilta tulee nyt paljon sellaista raaka-ainetta, joka aikaisemmin olisi mennyt turkistuottajille.

Yhtiön ensimmäinen siipikarjajauhotehdas käynnistyi Honkajoella vuonna 2017 ja höyhenjauholinja vuonna 2023.

– Kun höyhenet käsitellään omalla linjallaan, nekin saadaan eläinrehukäyttöön. Muuten ne menisivät lannoiteraaka-aineeksi. Oikealla tavalla käsiteltynä höyhenjauhon sulavuus saadaan hyvälle tasolle: kalankasvatuskokeidemme perusteella jopa 90 prosenttiin, Sirkjärvi kertoo.

Toinen siipikarjajauhotehdas saatiin käyttöön alkuvuodesta 2026. Siellä voidaan tehdä myös korkeamman jalostusasteen tuotetta, jonka ominaisuudet voisivat parantaa muun muassa kalanrehujen vesistabiliteettia. Fennoaquan kanssa on jo alustavasti keskusteltu mahdollisuudesta kokeilla uutta tuotetta rehuissa.

Yhteistyötä kalojen hyvinvoinnin puolesta

– Fennoaquan kanssa tehtävässä yhteistyössä tärkeitä asioita ovat kestävyys, turvallisuus ja toimitusvarmuus. Tutkimme heille meneviä tuotteita hyvin tarkkaan, sillä Fennoaqua haluaa tietää esimerkiksi tuotteidemme fosforipitoisuudet, Sirkjärvi sanoo.

– Yhteistyömme Honkajoen kanssa on pitkäjänteistä ja joustavaa. Saamme laadukkaita raaka-aineita aina, kun tarvitsemme ja voimme olla varmoja niiden tasalaatuisuudesta. Honkajoen kaltainen luotettava kumppani osaltaan varmistaa, että tuotteidemme laatu pysyy korkeana, korostaa Fennoaquan hankintapäällikkö Marika Siivola.

Jo aikaisemmin eli Raisioaquan aikana on Honkajoen kanssa tehty yhteistyössä sulavuuskokeita kirjolohella, ja uudempienkin tutkimusten tuloksia on jaettu käyttöön. Mahdollisuuksia tutkimusyhteistyöhön olisi myös muiden Alltech-konsernin yhtiöiden kanssa.

Honkajoki ja Fennoaqua muutosten eturintamassa

Koko maailman kalanrehuteollisuudessa on nähtävillä muutoksia.

– Vastuullisuusasioista on viime aikoina tullut enemmän kysymyksiä ja vaatimuksia, mikä on hyvä asia. Me teemme työtä myös asiakkaidemme puolesta, ja vastuullisuustoimenpiteillä on selvä lisäarvo, Nevala toteaa.

Fennoaqua on ollut edelläkävijä monessa asiassa, myös eläinproteiinin käytössä kalanrehuissa. Esimerkiksi Norjassa tähän on vasta herätty.

– Kalanrehuihin on käytetty jonkin verran kalajauhoa, sillä optimaalinen reseptin koostumus vaatii tätä. Tämä on herättänyt paljon kritiikkiä, sillä villikalakannat ovat yhä rajallisemmat. Siipikarjaperäisen eläinproteiinin käyttö antaa mahdollisuuden vähentää riippuvuutta villikalavarantoihin nojaavasta kalajauhosta, Sirkjärvi toteaa.