Fennoaquan aluevientipäällikkö Aleksei Ivanov teki kesäkuussa matkan Armeniaan tutustuakseen paikalliseen kalankasvatukseen. Matka oli erityisen merkityksellinen, sillä kasvotusten tapaaminen on armenialaisessa kulttuurissa ja liike-elämässä tärkeää.

Raisiosta on viety rehuja Armeniaan jo kolmen vuosikymmenen ajan, mutta Ivanovin matkaa lykkäsi muutamalla vuodella ensin korona ja sitten Fennoaquan yritysjärjestelyt.

– Tämä oli ensimmäinen käyntini Armeniassa, joten tarkoitus oli tutustua maan kalankasvatukseen. Halusin samalla tavata paikallisen edustajamme Global Fishin omistajan monen vuoden tauon jälkeen ja vaihtaa kuulumisia yhteistyömme ja maan kalankasvatuksen tulevaisuudesta. Kasvotusten tapaaminen on armenialaisessa kulttuurissa erittäin tärkeää, Ivanov kertoo.

Matka tarjosi mahdollisuuden tavata myös sisaryhtiö Alltech Armenian väkeä, tutustua emoyhtiön liiketoimintaan maassa ja kartoittaa mahdollisia synergioita. Alltech Armenian kanssa Ivanov vieraili pääkaupunki Jerevanin lounaispuolella Turkin rajan tuntumassa. Global Fishin edustajien kanssa Ivanov kiersi sekä maan eteläosissa että koillisessa Sevanjärvellä.

– Autossa viihdyttiin useita tunteja ja Jerevanin, joka on maan suurin kaupunki, ruuhkat tulivat tutuiksi, Ivanov naurahtaa.

Armenialaisessa yrityskulttuurissa yhdistyvät vahva vieraanvaraisuus ja aktiivinen neuvottelukulttuuri.

– Hinnasta ja ehdoista on tapana keskustella perusteellisesti, ja omistajat osallistuvat usein itse päätöksentekoon. Kun luottamus on saavutettu, yhteistyöstä rakentuu yleensä pitkäaikaista ja mutkatonta, Ivanov sanoo.

Kirjolohta ja sampea läpivirtauslaitoksista

Armeniassa on erittäin otolliset olosuhteet ympärivuotiseen kalankasvatukseen. Maassa tuotetaan noin 15 000–25 000 tonnia kalaa vuodessa, pääosin kirjolohta, mutta myös jonkin verran sampea.

Kalanviljelylaitoksia on paljon, mutta ne ovat kooltaan melko pieniä. Kirjolohta kasvatetaan pääasiassa läpivirtauslaitoksissa (raceway-kanavissa ja betonialtaissa), joissa on käytössä pumppuja ja hapetuslaitteita. Altaat voivat olla hyvin matalia, jopa vain 1–1,5 m syviä.

– Vesi on usein Araratin laakson arteesista pohjavettä, jota voisi käytännössä kutsua lähdeveden kaltaiseksi. Vesi tulee syvistä pohjavesikerroksista, ja se on hyvin kirkasta ja tasalämpöistä: veden lämpötila on 11–20 astetta ympäri vuoden, Ivanov kehuu.

Yhteistyötä Global Fishin kanssa

Fennoaquan ja Global Fishin yhteistyö on jatkunut jo yli seitsemän vuotta. Oman kalankasvatustoiminnan lisäksi Global Fish on myös hyvin merkittävä kalanjalostaja sekä Fennoaquan rehujen jälleenmyyjä Armeniassa. Global Fishillä on Armeniassa uusi kalanjalostuslaitos, joka on otettu käyttöön keväällä 2025. Laitoksessa on Baaderin kalankäsittelylaitteet, joten yritys pystyy tarjoamaan ostajien toiveiden mukaisia korkean jalostusasteen tuotteita.

Armeniassa on vakiintunut käyttöön kelluva, matalarasvainen rehu, jossa on rasvaa 18–24 prosenttia. Fennoaqua onkin tehnyt Armenian markkinoille paikallisten vaatimuksien mukaisesti räätälöityjä rehuja, joita on tällä hetkellä testissä useilla uusilla asiakkailla. Kalanrehuissa kilpailu on kovaa, sillä tarjolla on hyvin paljon erilaisia rehuja eri maista. Halvat vaihtoehdot ovat suosittuja, vaikka ne eivät ole kovin tehokkaita.

– Suomesta katsottuna rehuviennin haasteena on myös logistiikka: toimitukset meriteitse konteissa voivat kestää jopa yli 60 päivää. Rahdista tulee helposti kallista ja toimitusajoista pitkiä, Ivanov harmittelee.

Armenia – vuoristoja ja historiaa

Armenia on Kaukasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä sijaitseva sisämaavaltio, joka itsenäistyi vuonna 1991. Maassa on noin 3 miljoonaa asukasta ja hyvin pitkä historia. Armeniaa pidetään yleisesti maailman ensimmäisenä valtiona, joka otti kristinuskon virallisesti valtionuskonnokseen, perinteisen ajoituksen mukaan vuonna 301.

Armenia on hyvin vuoristoinen maa, jonka kaikki alueet ovat vähintään 400 metrin korkeudella merenpinnasta. Tärkeä osa kansallista identiteettiä on Ararat-vuori, jonne perimätiedon mukaan Nooan arkki pysähtyi vedenpaisumuksen jälkeen.

– Vaikka vuori sijaitsee nykyään Turkin puolella rajaa, se on edelleen vahva symboli lähes jokaiselle armenialaiselle. Araratilta ei voinut omalla matkallanikaan välttyä, varsinkaan pilvettöminä päivinä, Ivanov muistelee.