Nilakkalohi on ensimmäisenä Suomessa ottanut kalankasvatuksessa käyttöön uudenlaisen osittaiskiertolaitoksen, jonka on kehittänyt suomalainen Paras Aqua. Kalojen ruokinnassa käytetään Fennoaquan Circuit-kiertovesikasvatusrehuihin perustuvia rehuja, joita kehitetään yhdessä Nilakkalohen ja Paras Aquan kanssa vastaamaan entistä paremmin uuden kasvatuskonseptin ja ympäristön vaatimuksiin.

Nilakkalohen kalanviljelylaitos sijaitsee Tervossa. Kuva: Santtu Latikka

Kirjolohen poikasten kasvatukseen keskittyvä Nilakkalohi avasi loppuvuodesta 2025 Tervossa laitoksen, joka hyödyntää Paras Aquan kehittämää innovatiivista Precision HFS -teknologiaa. Paras-konsepti mahdollistaa muun muassa erittäin säästeliään veden käytön, veden lämpötilan kustannustehokkaan säätämisen ja veden laadun täsmällisen hallinnan, mikä parantaa kalojen hyvinvointia. Konseptin kehitystyön taustalla oli tavoite kehittää kannattavampaa ja ympäristöystävällisempää kalanviljelyteknologiaa, jonka avulla myös eläinten hyvinvointi pystytään turvaamaan mahdollisimman hyvin.

Paras Aquaan ja sen konseptiin voi tutustua yrityksen nettisivuilla: parasaqua.com

Nilakkalohta motivoi vastuullisuus

Nilakkalohen päätökseen investoida uuteen osittaiskiertolaitokseen vaikuttivat vahvasti vastuullisuusnäkökulmat.

– Paras Aqua -teknologia oli meille sopivin mahdollisuus kehittää toimintaamme ympäristöystävällisesti. Samalla voimme omalta osaltamme turvata suomalaisen ruokatuotannon huoltovarmuutta. Kotimaisen kalatuotannon kehityksen kannalta äärimmäisen tärkeät avomerilaitokset tarvitsevat aiempaa kookkaampaa poikasmateriaalia, ja sellaisen tuottamiseen uusi laitos on optimaalinen, sanoo Nilakkalohen toimitusjohtaja Pietari Puranen.

Tervon uudessa laitoksessa on 10 allasta, joissa kasvaa pääasiassa kirjolohta. Kokeiluluontoisesti yhdessä altaassa on kasvatettu myös taimenta. Vuosituotanto on noin 250 tonnia.

Helppohoitoinen, ympärivuotinen ja ympäristöystävällinen

Uuden laitoksen arkirutiinit ovat kalamäärään suhteutettuna melko helpot, jos niitä vertaa uoma-alueella ja perinteisissä halleissa tapahtuvaan kasvatukseen. Kaikki toiminnot, ruokinta mukaan lukien, on pitkälti automatisoitua.

– Paras-tuotantoyksikkö on kompakti paketti. Koko 250 tonnin vuosikasvuun liittyvä toiminta on uudessa systeemissä reilun 1 000 neliömetrin alueella. Sama kalamäärä perinteisessä läpivirtauslaitoksessamme on ympäriinsä halleissa ja uomissa noin 13 hehtaarin alueella, vertaa Puranen.

Uusi laitos mahdollistaa myös kasvatuksen ympärivuotisuuden, mikä tuo joustavuutta kalojen käsittelyyn: lajitteluja ja rokotuksia voidaan tehdä olosuhteista riippumatta jatkuvasti. Lisäksi jo ensimmäisenä kesänä havaittiin, että kun uomia vaivasi vesipula, pystyttiin uuden laitoksen ansiosta osa kaloista pitämään kontrolloiduissa olosuhteissa.

Myös ympäristöystävällisyyden lupaukset näyttävät toteutuvan.

– Ensimmäisten näytteiden perusteella vaikuttaa siltä, että esimerkiksi fosforia saadaan talteen jopa tehokkaammin kuin Luken tiloissa Laukaalla tehtyjen kokeiden perusteella olisi voinut olettaa, Puranen kehuu.

Osittaiskiertorehut yhteisenä hankkeena

Kiertovesikasvatuksessa käytettävät rehut kuten Fennoaquan Circuit-rehut toimivat myös uusissa Paras-kasvatuslaitoksissa. Fennoaqua halusi kuitenkin kehittää myös konseptin vaatimusten mukaiset rehut. Kehitystyötä tehtiin yhdessä Paras Aquan ja Nilakkalohen kanssa.

– Jo ensimmäisessä palaverissa huomasimme, että rehujemme perusperiaatteet palvelevat myös Paras-konseptia: huippuluokan sulavat raaka-aineet, ravitsemuksellinen tinkimättömyys, hyvinvointia tukeva funktionaalisuus ja ulosteen koostumusta muokkaavat lisäaineet, eli käytännössä hyvää kasvatustulosta tukevat ratkaisut, Fennoaquan toimitusjohtaja Tomi Kantola kertoo.

Fennoaqualla varsinaista reseptijumppaa teki etenkin kehityspäällikkö Susanna Airaksinen yhdessä R&D-osaston kanssa. Kehitystyö jatkuu edelleen meneillään olevan kokeilujakson ajan.

– Olemme valmiita tekemään resepteihin muutoksia niin kauan, että ne oikeasti toimivat ja palvelevat uutta kasvatusmuotoa ja laitoksen omistajia, mutta ennen kaikkea kaloja parhaalla mahdollisella tavalla, Kantola vakuuttaa.

Paras Aqua innovoi kalojen hyvinvointi ja ympäristö edellä

– Paras Aquan teknologia tähtää ympäristöystävällisyyteen, ja se on keskeinen motivaattori ja kasvun edellytys myös Nilakkalohelle. Siksi Paras Aquan osittaiskiertorehujen suunnittelussa rehu optimoidaan sekä kalojen tarpeiden että rehun suorien vedenlaatuvaikutusten ehdoilla, sanoo Paras Aquan teknologiajohtaja Tapio Kiuru.

Fennoaquan Baltic Blend -Itämerirehu, joka vähentää muun muassa Itämeren typpi- ja fosforikuormitusta, on kiinnostanut Paras Aquaa jo aikaisemmin.

– Nykyisen yhteishankkeemme tavoitteena on ollut ravinteiden kierrätys, ja tässä mielessä Itämeren raaka-aineet ja puhtaat raaka-aineet kiinnostavat. Kun käytetään ympäristöystävällistä kalankasvatusteknologiaa ja Itämerestä pyydetystä kalasta valmistettua kalajauhoa rehuraaka-aineena, voi sisävesikasvatus olla Itämeren näkökulmasta ravinteiden nettopoistaja. Uudet teknologiat ja rehukehitys tukevat siten toinen toisiaan, Kiuru tiivistää.

– Kehityshankkeet vaativat aina resursseja, mutta kaikki uusi vie elinkeinoa ja rehukehitystä sekä osaamistamme eteenpäin. Siksi tämäkin kehityshanke on jo ollut ja tulee olemaan näiltä osin kannattava. Jo tässä vaiheessa haluaisimme kiittää niin Nilakkalohta kuin Paras-teamiakin luottamuksesta päästä mukaan täysin uuden luomiseen, Kantola päättää.