Fennoaquan aluevientipäällikkö Aleksei Ivanov matkusti loppuvuodesta 2025 Keski-Aasian Kirgisiaan ja vieraili paikallisilla kalanviljelylaitoksilla. Matka oli vastavierailu, sillä kirgisialaiset edustajat kävivät Suomessa vuonna 2024.

– Tarkoitus oli tutustua Kirgisian kalanviljelyyn ja sen erikoispiirteisiin ja kuulla, millainen potentiaali ja mitä haasteita maassa on. Halusin ymmärtää paremmin paikallista kalanviljelyn toimitusketjua sekä lopputuotteen eli kalan myyntimarkkinoita, ja vahvistaa samalla sidettä edustajiimme. Reissu huipentui Kirgisian kalateollisuuden yhdistyksen uuden vuoden juhliin. Kutsu tuli hieman puun takaa, mutta olin otettu, että pääsin mukaan.

Kirgisian kalanviljelyssä paljon potentiaalia

Ivanov kävi matkallaan tutustumassa sekä suuriin että pieniin kalanviljelylaitoksiin ja erilaisiin tuotantomuotoihin: kassi- ja maa-allaslaitoksiin sekä poikastuottajiin. Elinkeinolla on maassa loistava potentiaali, ja olosuhteet kalankasvatukselle ovat vesivarantojen osalta erinomaiset. Puhdasta vettä on paljon ja parhaimmissa kasvatuspaikoissa veden lämpötila ympäri vuoden 10–18 astetta.

– Tutkijoiden mukaan maassa voisi helposti kasvattaa yli 100 000 tonnia kalaa. Kalojen kasvuvauhti on nopeaa: yhden gramman kala voi kasvaa noin 2 kilon teuraspainoon 13–14 kuukaudessa ja 200–300 grammaa painava kala samaan teuraspainoon kuudessa kuukaudessa.

– Kävimme eräällä laitoksella, joka sijaitsee solassa vesivoimalaitoksen alapuolella. Siellä kasvatettiin vain 300 tonnia kalaa, mutta paikkana se oli varmaan yksi parhaimmista ikinä. Vesialuetta oli käytettävissä 20 km, virtaus oli vahva ja kristallin kirkasta vettä oli 30 metrin syvyydeltä. Pelkästään siinä solassa olisi voinut kasvattaa kaikki Suomen kalat!

Kirgisian valtio tukee vesiviljelyä erilaisin työkaluin: kalarehujen maahantuonnista ei peritä tulleja ja yrittäjille on tarjolla verovapauksia alvin osalta sekä investointitukea muun muassa laitteisiin ja rehuostoihin. Haasteina ovat pääoman puute sekä osaaminen, sillä vesiviljely on suhteellisen uusi toimiala.

Suuria markkina-alueita kirgisialaisilla kalankasvattajilla on aivan lähialueilla.

– Yksi naapurimaista on Kiina, jonka kanssa Kirgisialla on yli 1 000 km yhteistä rajaa. Kiinan suurille markkinoille mahtuu paljon kalaa.

Kirgisia Fennoaqualle uusi avaus

Raisiossa valmistetuilla kalanrehuilla on Kirgisiassa pitkä historia: niitä on toimitettu maahan jo 90-luvulla. Yhteistyössä on vuosien varrella ollut taukoja, mutta säännöllinen vienti alkoi jälleen vuonna 2024, joten Kirgisiaa voidaan pitää Fennoaqualle uutena avauksena.

– Alku on sujunut hyvin ja Kirgisia on tällä hetkellä yksi nopeimmin kasvavista markkinoista. Maassa arvostetaan länsimaisia rehuja, ja tuotteemme on otettu hyvin vastaan. Kehuja on tullut kasvatustuloksista sekä kalan lihan väristä ja rakenteesta. Eritysmaininnan ovat saaneet pikkurehut eli Hercules Vital Plus 1,2–2,5 mm, joilla on saatu erinomaisia tuloksia. Kuolleisuus on ollut erittäin matalaa, kalat ovat virkeitä ja kasvavat vahvasti.

Vuoristoisessa maassa vahvat paimentolaisperinteet

Kirgisia on maatalousvaltainen maa, jonka pinta-alasta noin 90 prosenttia on vuoristoa. Etäisyydet maassa ovat pitkiä.

– Autossa tuli vietettyä tuntikaupalla aikaa, ja maisemat poikkeavat huomattavasti Varsinais-Suomesta, Fennoaquan kotikulmista.

Ivanov kertoo, että vahva paimentolaistausta näkyy maassa edelleen.

– Perinteisiä asumuksia eli jurttia on yhä käytössä ja hevosten kasvatus on voimissaan. Näyttävä kahden joukkueen Kok Boru -hevospeli on suosittua.