Alltech Fennoaquan vuotuiseen vastuullisuusraportointiin kuuluu olennaisena osana tuotannon hiilijalanjäljen laskenta. Ensimmäisen kerran laskenta tehtiin viime vuonna käyttämällä vuoden 2023 tietoja. Nyt laskennassa käytettiin vuoden 2024 toteutuneita Fennoaquan tuottamien kalanrehujen käyttö- ja kulutustietoja.

Laskennassa mukana olevat kasvihuonekaasujen päästölähteet ovat rehujen raaka-aineet ja niiden logistiikka sekä sähköenergia, höyry, lämmitys ja polttoaineet. Tuloksissa on mukana myös maankäytön muutokset eli LULUC-päästöt, jotka huomioivat pitkäaikaisten hiilivarastojen muutokset, kun esimerkiksi metsää raivataan raaka-aineiden viljelymaaksi.

Päästöjen vähentäminen on pitkäaikainen, jatkuva prosessi

Edelliseen vuoteen verrattuna Fennoaquan päästöt pienentyivät erityisesti raaka-aineiden hankinnassa tehtyjen muutosten ansiosta. Raaka-aineiden saatavuutta ja hintaa ohjaavat muuttuvat ilmasto-olot ja maailmantalous, joten päästöt eivät voi olla jatkossakaan ainoana valintakriteerinä, mutta suunta vuonna 2024 on ollut oikea.

– Jotta voimme kehittää toimintaamme entisestään, on jatkuva seuranta olennaisen tärkeää, myös päästöjen vähentämisen suhteen. Vasta pitkällä aikavälillä voimme todella nähdä toimintamme ja siihen tekemiemme muutosten vaikutukset päästöihin, sanoo kehityspäällikkö Susanna Airaksinen.

Suurimmat päästöt raaka-aineista

Elintarvike- ja rehuteollisuudessa raaka-ainetuotanto on päästöjen kannalta merkittävä tekijä. Myös Fennoaqualla suurimmat päästöt syntyvät hankkimistamme raaka-aineista.

Vuoden 2024 tuloksissa näkyy vahva teollisten sivuvirtojen käyttö ja hyödyntäminen, mikä näkyy päästöjen vähenemisenä. Kotimaisen sivuvirran osuus on kasvanut, jolloin ulkomaisten raaka-aineiden toimitusta on voitu vähentää. Kotimaisilta tuottajilta olemme saaneet tarkempia, juuri heidän tuotantoaan koskevia lukuja, jolloin laskelmissa ei ole tarvinnut käyttää kansainvälisiä arvioituja keskiarvoja.

– Olemme tehneet paljon muutoksia ja valintoja, joiden avulla olemme saaneet pienennettyä hiilijalanjälkeämme viime vuodesta. Koska raaka-aineiden merkitys laskelmassa on niin suuri, niiden osalta on odotettavissa vaihtelua tulevien vuosien laskelmaan. Jatkossa vaatimukset kaikkien raaka-ainetoimittajien osalta tulevat kiristymään. Tärkeintä kuitenkin on, että suunta säilyy pitkällä aikavälillä oikeana, Airaksinen kertoo.

Energiankäytön hiilijalanjälki hyvin pieni

Energian osalta Fennoaquan hiilijalanjälki on hyvin pieni. Kaikki Raision tuotantolaitoksessa käytettävä energia on laskennallisesti päästötöntä ja raaka-ainelogistiikan päästöjen merkitys on hyvin vähäinen.

– Olemme kiinnittäneet huomiota oman toimintamme energiapanoksiin ja tehneet töitä sen eteen, että päästöt on saatu erittäin pieniksi. Käyttämämme sähkö ja höyry on nollapäästöistä, ja maakaasua käytetään vain trukeissa. Niistäkin yksi on jo vaihdettu sähkötrukkiin, kertoo tehtaan päällikkö Petri Elonen.

Kotimaisen kalan syömistä kannattaa suosia

Muihin alan toimijoihin eli kalanrehun valmistajiin verrattuna Fennoaqua pärjää hiilijalanjälkilaskennan osalta hyvin. Kilpailijoiden tiedot kerättiin vertailua varten

heidän uusimmista vastuullisuusraporteistaan. Eri yritysten käyttämissä laskentamalleissa ja rajauksissa voi kuitenkin olla eroja, joten vertailulukuihin tulee suhtautua varovaisesti.

Eri tuotantoeläinlajien vertailussa kotimaisen kasvatetun kalan hiilijalanjälki on varsin hyvä, kun otetaan huomioon kalan erinomainen rehuhyötysuhde: kalankasvatuksessa rehua kuluu vähemmän tuotettua kiloa kohti kuin muussa lihantuotannossa.

– Hiilijalanjäljen laskenta tekee hienosti näkyväksi sen, miten upeaa ja pitkäjänteistä työtä Alltech Fennoaqua on tehnyt tuotekehityksessään ja raaka-ainetoimittajavalinnoissaan. Sivuvirtojen hyödyntäminen on kaksinkertainen ympäristöteko, kun hyödynnetään raaka-aineita, jotka muuten menisivät hukkaan, ja samalla vähennetään tarvetta neitseelliselle raaka-ainetuotannolle. Matala rehun hiilijalanjälki ja kalan hyvä rehuhyötysuhde tekevät kalasta hyvän valinnan myös ilmaston kannalta, sanoo hiilijalanjälkilaskennasta vastannut Envitecpolisin johtava asiantuntija Senja Arffman.

Laskennan perusteet:

• Energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen laskenta ja vuosiraportointi ovat osa Fennoaquan ASC (Aquaculture Stewardship Council) Feed Standard -järjestelmää. Laskenta noudattaa GHG-protokollaa (The Greenhouse Gas Protocol) ja tarkastelu on rajattu Raision tuotantolaitokseen ja siellä tuotettuihin kalarehuihin.
• Vuoden 2024 laskenta tehtiin yhteistyössä Envitecpolis Oy:n kanssa. Envitecpolis tarjoaa ruokaketjun toimijoille laskenta- ja asiantuntijapalveluita päätöksenteon tueksi energian, talouden ja ympäristön alueilla.